Mutta onneksi arki ei ole ollut kovin karu :) (riippuu kyllä varmaan keltä kysyy..) Into palautui kotiin puolitoista viikkoa sitten, oli poissa 7 viikkoa! Apua! Mutta olinhan mä kyllä sen kanssa pari vkoa lomailemassa.. Mutta hyvinhän sillä siellä meni, ei joutunut varmaan kahta tuntia kauempaa olemaan yksin ja aina sai rapsutuksia :) Nyt kyllä vähän epäilen, että toi on jättäny pientä skismaa koiran pääkoppaan tavalla tai toisella.. On meinaan viime vkolla useemman kerran repiny mun peiton sängystä! Argh!! En tiä mitä sillä tekee, mutta on osittain lattialla sängyn vieressä, ku meen kotiin. (sängyn päällä sellasesta kompostiverkosta tehty "portti" ettei pääse itse sänkyyn) Ja nyt kahtena pvnä muistin heittää peiton kauimmaiseen nurkkaan, ettei pääse siihen käsiksi niin oli sitten repinyt mun housut sängyltä! Taas löysin ne siitä vierestä enkä ainakaan huomannu mitään varsinaisia tuhoamisen merkkejä.. Toivottavasti tästä ei kehkeydy mitään suurempaa tuhoamisvimmaa, koska sellaista ei ole koskaan aiemminkaan ollut. *koputtaa puuta*
Viime viikolla päästiin sitten jatkamaan taas agilityä. Tua meidän nykyisessä seurassa haetaan aina neljän kk:n välein uudestaan ryhmään mihin haluaa. Ihan ok systeemi, pääsee vaihtamaan ryhmää halutessaan. Me hyödynnettiin tätä ja vaihtelun vuoksi vaihdettiin ryhmää. En nyt tarkalleen muista, mitä siellä ekoissa reeneissä tapahtui erityisesti.. ;) Koira taisi olla ihan hyvin mukana ja ohjaajan liikkumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota, mikä on hyvä juttu. Myöskin ollaan otettu ratoja vähän lyhyemmissä pätkissä ja se toivottavasti auttaa vauhdin kanssa. Itse ajattelen, että nimenomaan sen parin sekunnin ottaminen pois ratasuorituksen ajasta on se elinehto viimeisen nollan metsästykseen! Tietty tarvitaan kaikkien asioiden vahvistamista, mutta toisaalta kikkailut ei tossa ykkösluokassa vielä ihan hirveesti merkkaa.. Tai radat on harvoin sellaisia, että esimerkiksi meille suht uutta juttua "niistoa" tarvittaisiin.. Niisto onkin ollut molemmissa treeneissä aika vahvasti esillä.
Eilen treeneissä niistoa käytettiin ainakin kahdessa kohdassa. Into kävi ihan kierroksilla hetkittäin ja ei seurannu mun tekemisiä juuri ollenkaan.. Sitten kun ehdin edelle ja liikuin selkeästi jutut toimi, mutta ääntä piti välillä korottaa.. Varsinkin lopuksi päästiin käyttään meidän vikat 5 min. treeniaikaa ja otettiin takaakiertoa ja välistä vetoa neljän aidan rivistöllä. Koira odotti hienosti, ohjautui ekan aidan yli, mutta ei sen jälkeen välittäny siitä et ois pitäny hypätä seuraavan aidan yli.. Sitten pari kertaa lelun ja kunnon äänen kanssa ja sit tuli miten piti. Muuten kyllä vauhtia riitti ja oltiin hyvillä mielin. Tykkään kyllä, että tässä vaiheessa meidän "uraa" viilataan pilkkua ja opetetaan ohjaajaa ohjaamaan ;D
Intomielestä kertoo taas kyllä kaiken, kun seuraavan ryhmäläisen naisen "kepo" kyseli, että minkä ikäinen Into on. Sanoin, että viis ja puoli eikä ollut uskoa sitä niin vanhaksi :D Toisinaan toivon, että ne autuaat eläkepäivät tulisivat mutta onhan se aina joskus hauskaa, kun jollain on ees kivaa :)
