Agility x 2

Normaali arkeen on palailtu lepojakson jälkeen ja noh, ihan ok menny. En tiedä, mitä murkkuikää toi mun viisvuotiaani oikeen rupee tekemään... Yhtäkkistä hihnasta repimistä, haukkumista, riekkumista ja täysin kuurona eteenpäin menemistä!! Tää alkoi kaikki, kun palattiin tähän normieloon että katsotaan ja toivotaan vaiheen menevän nopeasti ohi. 

Rata torstai 10.11.2011

Viime viikon agilitystä jäänyt parhaimpana mieleen onnistuneet poispäin-käännökset esteeltä seiskalta kasille. Irtos hienosti ja juuri siihen suuntaan minne pitikin kääntyä :) Myös keppien haku oli hyvä. Ainiin ja ekan kerran (ehkä) koskaan Into loikkas putken yli, kahteen kertaan viä. Se ei oikein tokalla kertaa innostunu enää tosta putken pimeän pään hakemisesta, joten pomppi putken yli. Noh, kyllä mä sen sitten sain onneks sinne putkeenkin menemään. Irtosi myös hyvin aidalle 15 ja kiersi sen oikein, vaikka epäilin asiaa joka kerta.. En muista miten toi rata loppu aan jälkeen, joten nyt se päättyy noin. Ja jostain syystä 10-11 oli ihan mahdoton muistaa, että miten päin toi 11 mennään (edelleenkään en oo varma :D) ja sen ohjaus oli joka kerta empimistä. 

Rata torstai 17.11.2011

Eilen oli yllä olevan radan kaltainen kyhäelmä. Alku suht helppo, putkeen irtoominen oli jollain kierroksella vähän hankalampaa. Johtu varmaan, kun Ii tajus meidän siirtyvän kohti mukavampia (kontakti)esteitä :) Sain ite hyvin etumatkaa puomille ja Into tuli kuulemma ku tykin suusta! Vitonen oli radalla okseri. Seiskalla vauhtia oli paljon ja keppien hakeminen oli pieni ongelma. Ysiltä ei karannu putkeen, en kyllä ees epäilly. Sen verran kontakti-loveri toi koira on! 12-13 oli hankala, kun itse jäi auttamatta jälkeen. Tai ainakin ois jääny oikeessa kisatilanteessa, nyt jätin koiraa kontaktille... Yllätyin suuresti, että se ei karannu puomille kertaakaan! Tai sitten kerrankin mä onnistuin ohjaamaan oikein :) Aidalta nro 16 meni ekalla kiekalla putkeen, mutta tokalla aalle. Kolmannella kerralla selkeesti oli menossa putkeen, mutta oli kuulemma ottanu pilkkeen silmäkulmaan ja hyppäskin aalle. Myös toi vika takaakierto nro 18 aiheutti päänvaivaa. Pitäisi vain muistaa käskyttää sitä takaakiertoa, eihän se muuten mee oikein. Mutta paras suoritustapa siitä eteenpäin oli takaaleikkaus putkeen.

Ylösmenokontakteilla ei eilen ollut ongelmia, vaikka puomille tulo oli vauhdikas. Keppien hakua tuolta "helpommalta" puolelta on harjoitettava myös vauhdissa. Ja vaikka hakee hienosti välillä itsenäisesti esteitä radan keskellä niin tuo viimeisen aidan peikko vainoo meitä! Loppusuorat ei oo meidän juttu. Tai niitä pitäis pystyä treenaan, mutta namilautaset ja namimiehet yms. ei toimi toivotulla tavalla... Into jää etsimään namia lautasilta ja ihmisiltä ja maasta ja kaikkialta, jos namia tulee muualta kuin mun taskusta.

Ensi viikolla on sit tän vuoden vikat agiharkat ja vkonloppuna kisat Jyväskylässä. Kertoilen sit, kuinka meidän kävi :)